Kevään kukkaloisto

Laskin, että tänä syksynä olen istuttanut kaikkiaan 1508 kukkasipulia ja mukulaa:Sipulit

Laukat

Allium amplectens ’Gracefull’   10
Allium bulgaricum 30
Allium caeruleum  Sinilaukka 12
Allium altissimum ’Goliath’ Jättilaukka 15
Allium hollandicum Purple Sensation 15
Allium karataviense – ’Ivory Queen’  Pallolaukka 6
Allium moly keltalaukka 25
Allium multibulbosum Nigrum Mustalaukka 8
Allium multibulbosum Silver Spring 1
Allium neapolitanum Napolinlaukka 15
Allium oreophilum Lehtolaukka 15
Allium sphaerocephalon – pallerolaukka 25
Allium stipitatum – ’Mount Everest’  Sorjalaukka 6
Allium triquetrum Iberianlaukka 10
Allium uniflorum – oregoninlaukka 15
Allium ursinum  Karhunlaukka 24
Allium zebdanense  Libanoninlaukka 6

Vuokot

Anemone blanda Balkanin vuokko 23
Anemone nemorosa ’Robinsoniana’ Hämyvuokko 3
Anemone nemorosa – ’Royal Blue’  Sininen valkovuokko 3
Anemone nemorosa – ’Vestal’  Kerrottu valkovuokko 9

Pikarililjat

Fritillaria imperialis lutea Keisarinpikarililja 1
Fritillaria meleagris Alba Kirjopikarililja 17
Fritillaria meleagris Kirjopikarililja, värisekoitus 40
Puschkinia scilloides Posliinihyasintti 50

Lumikellot ja lumipisarat

Galanthus nivalis  60
Galanthus nivalis ´Flore Pleno´ 30
Galanthus worownii 45
Galanthus elwesii 10
Leucojum aestivum – ´Gravetye Giant´  Kesälumipisara 21
Leucojum vernum Kevätlumipisara 15

Narsissit

Narcissus poeticus Flore Pleno 3
Narcissus triandrus Thalia 10
Narcissus tete a tete 10
Narcissus Mount Hood Torvinarsissi 10
Narcissus Dutch Master Torvinarsissi 30
Narcissus triandrus Ice Wings 10
Narcissus Easter Born 5
Narcissus White Medal 5

Tulppaanit

Tulipa fosteriana & gesneriana 199
Tulipa gesneriana Darwin-ryhmä

  • Double Beauty of Apeldoorn 10
  • Apeldoorn Elite 10
  • Blushing Apeldoorn 20
  • Silverstream 10
  • Pink Impression 10

Tulipa humilis Albo Caerulea Oculata – tähtitulppaani 5
Tulipa saxatilis Kreetantulppaani 8
Tulipa sylvestris – metsätulppaani 25
Tulipa turkestanica – kääpiötulppaani 40
Tulipa urumiensis – kurdintulppaani 16

Muut

Arum Italicum Munkinhuppu 6
Camassia lechtlinii caerulea  Isotähtihyasintti 8
Colchium autumnale Syysmyrkkylilja 6
Corydalis solida  Pystykiurunkannus   25
Crocus vernus 75
Cyclamen Hederifolium Murattisyklaami 4
Erenthis hyemalis Talventähti 30
Erythronium dens canis Rusokoiranhammas mixed 6
Erythronium dens canis Rusokoiranhammas, ’White Beauty’  2
Erythronium Tuolumnese-ryhmä ‘Pagoda’ Tarhakoiranhammas 8
Geranium Tuberosum Mukulakurjenpolvi 10
Gladiolus communis subsp. byzantinus 25
Hyacinthoides hispanica alba (Scilla campanulata)  Espanjansinililja 27
Iris reticulata ’Pixie’ Kevätkurjenmiekka 8
Lilium Oriental Double Mixed Idänlilja 5
Lilium Ivory Pixie 10
Muscari armeniacum Tummahelmililja 120
Muscari latifolium 30
Ornithogalum nutans
Nuokkutähdikki 12
Scilla lucillaes (Chiodonoxa lucillae) Isokevättähti 30
Scilla siberica alba 54
Scilla siberica 6

Viime syksynä istutin vähemmän, mutta urakka tuntui raskaammalta. Ehkä se johtui siitä, että viime syksy oli kylmempi ja sateisempi. Istutin silloin sipuleita myös pensaiden alle: kaivoin märkää raskasta savea ja sekoitin joukkoon hiekkaa ja kompostia. Tänä syksynä sipulit päätyivät enimmäkseen kukkapenkkeihin ja niiden multahan on niin pehmeää, että siihen voisi upottaa käsivartensakin kyynärpäätä myöten.

Tulppaaneja (199) on ole eritellyt tarkemmin. Joukossa on Viridifloraa, triumphia, fosterianaa, liljakukkaisia ja kerrottuja myöhäisiä. Valkoisia, vaaleanpunaisia, violetteja, vihreäraitaisia. Mutta ne ovat vain vierailevia tähtiä, nirsoja primadonnia, jotka tuskin suostuvat toiseen esitykseen keväällä 2015. Darwinhybridien sen sijaan pitäisi olla pysyviä tai ainakin monivuotisia. Ensi syksynä minun pitää hyvissä ajoin etsiä jostakin valkoisia darwinhybridejä niin, että monivuotiset lisääntyvät vuosi vuodelta ja yksivuotisia tarvitsee istuttaa vuosi vuodelta vähemmän.

Vielä vähän lisää voisi laittaa ruukkuihin, kerroksittain. Ne voisivat olla ensin maakellarissa tai voisin haudata ne maahan, merkitä pitkällä kepillä ja kaivaa esiin maaliskuussa. Tiedän, että silloin kevättä kaivatessa mikään ei ole suloisempaa kuin itse istutettu pieni lumikelloruukku tai helmililjojen, posliinihyasinttien ja pikkunarsissien suloinen sekamelska.

Talvi yllätti puutarhurin

Digitalis purpureaKaikki on nyt maassa, kaikki. Onneksi sain sipulit istutetuksi ennen viime viikonlopun pakkasia.

Mutta en arvannut, miten surulliselta tuntui katsoa jäätynyttä, huurteista perennapenkkiä. Se on loppu nyt. Mitään ei voi istuttaa ennen ensi kevättä.

Tulppaaneista darwinhybridi Pink Impressionin ja tulitulppaani Purissiman pitäisi olla monivuotisia. Ihana Angelique sen sijaan kukkii luultavasti vain kerran, samoin liljakukkainen vaaleanpunainen, mutta ainakin ensi keväänä ne hehkuvat, nuo loistavat nirsot kaunottaret. Jos eivät myyrät vie.

Kaivoin kaikki tulppaanit hyvin syviin kuoppiin, ainakin 25 cm syvyyteen. Päälle hiukan multaa ja sitten isoja laukkoja 20 cm syvyyteen. Päälle hiukan multaa ja sitten vielä pieniä laukkoja tai helmililjoja. Jospa laukkojen haju hiukan pitäisi jyrsijät loitolla? Myyriä on varmasti enemmän kuin viime kesänä. Olen löytänyt pihalta kaksi kuollutta metsämyyrää. Liekö myyräkuume ne tappanut?

Pensaspistokkaat kaivoin ruukkuineen – luvalla – tyttären hiekkalaatikkoon. Siinä pitäisi olla hyvä talvehtimispaikka. Keväällä nähdään, ovatko syyshortensiat, onnenpensaat ja ruusuorapihlajat säilyneet hengissä.

Pistokkaat

Jäljellä on toki paljonkin kunnostustyötä. Sunnuntaina haravoin. Toinen tammi on jo varistanut melkein kaikki lehdet, joten keräsin ne erikseen suureen säkkiin. Tammenlehdet ovat paras suoja talvenaroille kasveille, koska ne pysyvät kuivina eivätkä liisteröidy. Ainakin syysvuokot, jouluruusut, loistokärhöt ja kellokärhö saavat suojakseen tammenlehtikasan ja vielä havut pitämään kasaa paikoillaan ja keräämään lunta suojaksi.

Helleborus niger ja Helleborus orientalis

Erikseen säkitin myös vaahteran- ja haavanlehdet mäntyjen alta, koska mukana kertyi suuri kasa männynneulasia. Niistä saa hyvää katetta alppiruusuille. No, alppiruusujahan on vasta kaksi: iso vanha violetti Rhododendron Catawbiense Grandiflora ylimpänä rinteessä saniaisten keskellä sekä uusi Yakushiman alppiruusu uudessa happamen maan ja puolivarjon penkissä. Mutta olen bongannut ainakin kolme paikkaa, joihin saisi alppiruusuille hyvät olot: kuolleen kartiovalkokuusen tilalle maakellarin päälle havuryhmään, metsäpuutarhaan uuden sinivuokkorinteen taakse sekä tammen juurelle kuusiaidan nurkkaukseen. Helsingin yliopistot, Haagat, Mikkelit, Cunninghams White sekä kanadanatsaleat, jotka haluan, odottelevat jo jossakin taimistossa että haen ne kotiin ensi toukokuussa.

Kuvassa alla on hullu kesäkukka verbena, joka ei ymmärrä, että se on loppu nyt. Se kukkii ovenpielessä viiden, kuuden ja seitsemän asteen yöpakkasista vähät välittäen. Sellaista sitkeyttä voi vain ihmetellen ihailla.

Verbena_ja_hopeavitja

 

Metsänäkyjä

Purppuratuomi

Viikonloppuna sain kaivetuksi paikan korealupiineille ja nauhuksille. Samaan multaan päätyi talventähden mukuloita ja kurdintulppaaneja, jotka toivottavasti loistavat keväällä keltaisina. Mullan voisi vielä peitellä rentoakankaalilla, jota on yllin kyllin paikassa, joka pitäisi kaivaa auki, sillä…

… Vielä olisi istuttamatta keväällä kylvettyjä kurjenmiekkoja, kultakärsämöitä, siperian pallo-ohdakkeita ja sarviorvokkeja. Sini-keltainen penkki odottaa kaivamista ja akankaalien nyppimistä erilleen heinän, voikukkien ja rönsyleinikkien seasta. Savisen maan kaivamisurakka on kauhea ja särkee selkää jo valmiiksi, joten…
Lamiastrum galeobdolon

… Sillä välin eksyin toisille poluille ja siirsin viiruhelpejä, kuunliljoja ja peippejä metsään, loistamaan vihreävalkoisina purppuratuomen edessä. Purppuratuomen siirsin kesällä raivaamastani rikkaruohoryteiköstä metsänreunaan, joka on sen tulevan sinikeltapenkin takana. Näky on kaunis, kunhan kasvavat ja rehevöityvät, mutta ensi kesänä se ei varmaankaan näy pihalle, koska…Viiruhelpi

… Sinikeltapenkistä tulee korkea. Se on rinteessä ja pallo-ohdakkeet, virginiantädykkeet ja kurjenmiekat ovat korkeita. Korkeiden kasvien takana on sitten yllätyspolku, jonka huomaa vasta mentyään lähemmäs. Polulta näkee metsärinteen, jossa kasvavat purppuratuomi ja valko-vihreät kaunislehtiset. Niiden takana kasvaa lännenkanukka, jonka eteen siirrän vielä kotkansiipiä. Rinteeseen lisäksi sinivuokkoja ja valkovihreiden kaunislehtisten multaan valkoisia scilloja. Pohjoismetsän suunnitelma on siinä.

Toivottavasti purppuratuomi selviää. Se oli aika iso siirrettäväksi enkä saanut heinäkuussa kaikkia laajalle levittäyneitä juuria mukaan. Hyvin se pysyi lehdessä syyskuulle saakka, jolloin suuri vanha äitituomikin jo alkoi pudotella punaisiksi ja keltaisiksi värittämiään lehtiä.
Istuttamista odottavat

Toukotyöt

Penkki täyttyyKultatyräkki, penkin ensimmäinenKoulin, kastelen, kylvän, haravoin, kitken, raivaan. Kohta alan kääntää nurmikkoa, kantaa turveharkkoja ja kärrätä multaa uusiin perennapenkkeihin. En siis mitenkään ehdi postata merkintöjä blogiin. Kuvatkin tulevat viiveellä, joskus, kunhan ne ehtii kamerasta ottaa ja käsitelläkin.

Kyttään myös sääennusteita kuin jyväjemmari ainakin.
Ilmatieteen laitoksen paikallissää ennustaa viisi päivää kerrallaan.
Amerikkalainen AccuWeather ennustaa pitkälle eteenpäin. Usein pieleen. Mutta niin kauan kuin joku sääpalvelu vilauttaa ennusteissaan hallan tai kovemman pakkasen mahdollisuutta, varaudun raahaamaan taimia sisään. Nyt kylmiä öitä ei ennusta enää kukaan. Uskaltaisinko jo viedä daaliaruukutkin ulos?
Narsissit ja vuorenkilvet kivikossa

Perennapenkit täyttyvät tänä kesänä kesäkukista. Perennantaimille perustan jonkinlaisen lastentarhan puolivarjoon. Siellä ne saavat kasvaa ja vahvistua ja vasta elokuussa ne päätyvät varsinaisille kasvupaikoilleen juurtumaan ja varautumaan talveen. Sillä aikaa niiden paikoilla kukkivat kaunokit, asterit, kosmoskukat, hämähäkkikukat, unikot ja muut.

Kaadetun kuusen vapauttamaan nurkkaan tulee metsäpuutarha. Pieni tyttäreni keksi, että toisen kuusen ja tammen välissä voisi olla kaariportti, joka johtaa puutarhaan. Siitä tulee huone, puutarhahuone kuusiaidan kulmaan, tammen taakse. Ennen kaariporttia on vuokkojen, varjoliljojen ja esikkojen valtakunta, jonka läpi kaartelee pieni polku alppiruusujen maahan. Portin jälkeen voisi olla pieni, hyvin pieni kivetty alue, ehkä vain neljän laatan verran tilaa pysähtyä ihailemaan alppiruusujen kukintaa. Sitten joskus, kun siellä on alppiruusuja. Haaveilen myös magnoliasta, jolle siinä nurkkauksessa olisi ehkä suotuisa pienilmasto ja joka haluaa samanlaista hapanta multaa kuin alppiruusutkin. Jos ei magnolia, niin jokin hortensia. Ehkä joka tapauksessa hortensia, jotta kukkia näkyisi syyskesälläkin. Ja hapan maa merkitsee, että loppujenkin lajien pitää olla kalkinkarttajia. Varjoyrtti, angervot, lumikki, kolmilehti, tiarella. Ja kuunliljoja. Sain eräältä ystävältä ihanan lahjan: valtavan juurakon kuunliljoja, sinikuunliljaa Hosta sieboldiana elegans. Ne ovat metsäpuutarhan, ellei jopa satupuutarhan, alku ja juuri. 🙂

Metsäpuutarhan paikka
Suoranainen ihme on, että kosteikoksi muuttuneen viime kesän uuden penkin kaikki perennat näyttäisivät olevan hengissä. Pionit ovat nousemassa, akileija, kullero, moni muu. Ehkä niiden pienet juuristot ovat kuitenkin jääneet vedenrajan yläpuolelle. Ja sipulitkin ovat selvinneet – keisarinpikarililja tekee jo nuppuja.

Sen huono-onnisen penkin vieressä on yhä lammikko ja penkin ja lammikon välimaasto on hyvin hyllyvää multaa, joka hiljalleen liukenee lammikkoon. Jonkun rankkasateen jälkeen lammikko varmaankin tulvii perennoihin saakka. No, katsonpa, pysyykö siinä savikuopassa vesi koko kesän vai pitäisikö laittaa allasmuovi. Jokin pumppu, suihkulähde tai muu keino veden sekoittamiseen pitäisi myös keksiä, ettei lammikosta tulisi hyttystoukkien pesä. Viimeistään elokuussa siirrän pioniparat ja muutkin talvimnärkyydelle arat kasvit taas toiseen paikkaan ja istutan kosteikkokasvit niiden tilalle.

Tulppaanit ovat nupulla. Krookukset kukkivat vielä, samoin kevättähdet ja muutama talventähtikin. Narsissit ovat vasta aloittamassa kukintaa, mutta sinililjat ovat kauneimmillaan.