Ne tulvivat jo yli

Gladiolus
Jossakin vaiheessa kesää, ehkä heinäkuussa, kaikki vain melkeinpä räjähti kasvuun. Taimet kasvoivat kukiksi. Ne levisivät, venyivät, ojentelivat, käyttivät kyynärpäitään, kikattivat, huutelivat ja rehottivat kunnes toukokuussa perustettu uusi kukkapenkki suorastaan tulvi vihreyttä ja värejä. Ruusubegonia Ruusubegonia_valkoinen

Huh. Minäkö tuon tein? Ajatus veti melkein hiljaiseksi. Kyllähän minä kylvin, koulin ja istutin. Paljon, koska en oikein uskonut, että niistä mitään tulisi. Ei viime kesänäkään tullut. Viidestä pussillisesta siemeniä tuli ehkä viisi tainta. Kylvin paljon, koska halusin edes joitakin kukkia, jos ne hennot taimet ja pienoiset mukulat sattuisivatkin kuolemaan. No, eivät ne kuolleet, vaan riemuitsivat hyvästä kasvualustasta ja olemassaolostaan ja kesästä ja järjestivät varsinaisen värien ja muotojen ilotulituksen.

Yllätyksiäkin tuli. Krassien piti olla vaaleanpunaisia ja valkoisia. No niistä tuli vaaleankeltaisia ja oransseja. Kukkikoot tämän kesän, mutta ensi kesänä tähän penkkiin ei tule yhtään krassia. Luulin myös siirtäneeni keväällä punapäivänkakkaran, mutta keltainen rudbeckiahan se oli. Pitää siis siirtää takaisin vielä perustamattomaan sini-kelta-oranssi -penkkiin.

Kesäkukkien toki pitikin kukkia, mutta myös osa perennoista kukkii jo ensimmäisenä kesänään: palavarakkaus, koreakärsämö, illakko, punavirma, lehtosinilatva, salvia.
Punavirma_Centranthus_Ruber

Sormustinkukat. Taimet olivat niiiiiin hentoja pikku surkimuksia, että noita valtavia, pehmeitä lehtiruusukkeita ei kyllä edes tunne niiksi rääpäleiksi, jotka sinnittelivät kylvölaatikossaan yläpihan patiolla muovin alla.

Hopeakäpälät. Viruivat henkihieverissä vaatehuoneen ikkunalla kunnes tungin ne vain johonkin isompaan ruukkuun hädissäni. Vau, niitäkin voi siis itse kasvattaa. Viimeistään heinäkuun lopulla ne näyttävät siltä kuin pitikin.

Petunia. Yksi vain. Ne vasta henkihieverissä viruivatkin ja vain yksi selvisi, mutta se kukkii nyt huolimatta tökeryydestäni ja liian aikaisesta koulimisesta. Syvänvioletit suonet valkoisessa kukassa, petunian suloinen hento tuoksu.

Elokuu. Malopit ja daaliat rehottavat. Kosmoskukkia on pienen metsän verran.
Kukkakimppu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s