Jäähyväiset puutarhalle

Clematis

Puutarha ihmettelee, mikä on erilaista kuin ennen? Pimeys ottaa pidempiä askelia. Ilmassa on kirpeä tuoksu, joka enteilee yöpakkasia. Mutta niin on aina ollut, se merkitsee vain talviunen lähestymistä.

Mikä on erilaista kuin ennen? Liljat ovat kellastuneet, törröttävät ruskeina rankoina perennapenkeistä. Jättiverbenoiden violetti kukkapilvi huojuu silti korkealla, syksystä piittaamatta. Syysleimut ovat vielä nupuilla. Tsinniat hehkuvat, malopit punastelevat ujoina. Bellikset ja sarviorvokit kukkivat, pallohortensia kukoistaa, syysvuokko aukoo nuppujaan. Niin kuuluu olla.

Uusia kukkamaita on kaivettu. Pähkinäpensaan alla rinteessä kasvavat nyt himalajanvuokko, posliinivuokko ja kalliokielo. Niiden elinpiiriä kortteita ja rikkasinappeja vastaan puolustavat kanadanvuokko ja valkoinen tuoksukurjenpolvi.

Osa pioneista vaihtoi paikkaa ja niiden tilalle tuli persian keltaruusu. Pionit löysivät uuden, syvämultaisen ja aurinkoisen paikan.

Mutta mikä on erilaista kuin ennen? Pionit vilkuilevat peloissaan liian lähelle tunkevia karhunköynnöksiä ja nokkosia. Niiden mustat ja valkoiset juuret kiemurtelevat mullan alla lähemmäksi ja lähemmäksi. Päivänliljat silmäilevät epäröivästi vieressään kasvavia keltakurjenmiekkoja. Voiko luottaa siihen, että ne eivät valtaa koko tilaa? Miksi tuntuu siltä kuin ei voisi? Ja mihin kaikki kukkaruukut ovat kadonneet? Ahkeraliisat, verenpisarat, begoniat?

Taimet eivät murehdi. Ne ovat vielä niin pieniä, etteivät tiedä mitään edes talvesta, ojentelevat vain rauhassa pikkuisia juuriaan pehmeässä multapenkissä, haukottelevat. Mutta isommat tähyilevät ympärilleen, huomaavat taimen vierelle nousseen nokkosen tai koivun taimen. Miksi kukaan ei tule nyppäämään sitä pois? Miksi karhunköynnös hymyilee vinoilla lehdillään valmiina kuristamaan kaiken ympäriltään. Miksi kortteet kurkottelevat lähemmäksi, vihamielisinä vaanien? Miksi maahumala viskoo noin villisti lonkeroitaan eikä kukaan toru sitä, saati kisko sen ahneita varsia pois kurjenpolvien kimpusta?

Missä ovat puutarhurin askeleet? Niitä ei enää kuulu. Ilman niitä villikasvit valtaavat alaa. Puutarhasta tulee taas villi, nokkosten ja kortteiden, ohdakkeiden ja voikukkien, karhunköynnöksen, kiertotattaren, japanintattaren, ratamoiden, rikkasinappien, valvattien, pujojen ja horsmien puutarha. Koivut maistelevat tuulia, siementävät, miten tukahduttavaa. Kukat painavat päänsä ja toivovat, että kaikki tämä merkitsee vain talvea, nukahtavat lepoonsa.

Mutta puutarhuri ei palaa. Hän on lähtenyt, muuttanut pois.

Delphinium

Kuulin lehmuksen kukkivan

Koulin nukkapähkämöitä ja kannoin niitä lehmuksen alle varjoon juurtumaan rauhassa ruukkuihinsa. Silloin kuulin sen: lehmus kukkii. Sitten vasta sen haistoi; suloisen, hunajaisen tuoksun.

Lehmuksenkukkatee tuoreista kukista olisi ihanaa, mutta kukkiin ei ylety. Ne ovat auringossa, suuren vanhan lehmuksen latvassa ja tuhannet pörriäiset medenhaussa niiden ympärillä.

Lychnis_chalcedonica_carnea

Lychnis chalcedonica carnea – Palavarakkaus

Achillea_millefolium_'cerise_queen'

Achillea millefolium – punakärsämö

Achillea_millefolium_'cerise_queen'_ja_Lychnis_chalcedonica_carnea

Punakärsämö ’Cerise queen’ ja palavarakkaus

Allium_moly

Allium moly – Keltalaukka

Lilium_martagon_'Claude_shride'

Lilium_martagon ’Claude shride’ – varjolilja

 

Dianthus_barbatus

Dianthus barbatus – Harjaneilikka

Digitalis_purpurea

Digitalis purpurea – Sormustinkukka

English_garden_style

Geranium_pratense_'splish_splash'

Geranium pratense ’Splish_splash’ – Kyläkurjenpolvi

Gladiolus_communis_subsp._byzantinus Kolmiopenkki

 

 

Saaristopuutarha

Stora_Brändö

Saaristopuutarhassa ei kitketä, kaiveta ja kastella. Puutarhuri kävelee ja kahlailee paljain jaloin silokallioilla, nuuhkii meren tuoksua, ihailee luonnonkukkia ja rasvatyyntä merta. Niin, ja tietysti navigoi saaresta toiseen.

60°02,0′ P, 24°16,3′ I

Rosa majalis

Rosa majalis – metsäruusu

Viola_tricolor

Viola tricolor – keto-orvokki

Valeriana_officinalis

Valeriana_officinalis – Rohtovirmajuuri

Sedum-acre

Sedum-acre – Keltamaksaruoho

Tripolium-pannonicum

Tripolium-pannonicum – Meriasteri

59°58,6′ P, 24°27,3′ I

Fucus-vesiculosus

Fucus-vesiculosus – Rakkolevä

Allium schoenoprasum

Allium schoenoprasum – Ruoholaukka

60°02,7′ P, 24°36,1′ I

Lotus-corniculatus

Lotus-corniculatus – Keltamaite

Lythrum-salicaria

Lythrum-salicaria – Pohjanrantakukka

Alppiruusu Raisa

Rhododendron_Tigerstedtii-Ryhma_Raisa

Istutin toisenkin alppiruusun. Se on marjatanalppiruusu ’Raisa’ – Rhododendron tigerstedtii-ryhmä. Vielä ryhmä kaipaa valkoista tai hyvin vaaleanpunaista kolmatta alppiruusua. Se voisi olla ’Mikkeli’ tai sitten jokin nukka-alppiruusuista.

Siirsin myös bergenia cordifoliat turvaan maakellarin tulevan mylläyksen tieltä. On kaivettava savea, vieritettävä pois koko kivikasa, kaavittava vuohenputken, villivattujen ja kortteen pilaama maa pois, ladottava kivet uudelleen ja tuotava tilalle uutta kivikkotarhaan sopivaa maata. Vuorenkilvet majailevat nyt purppuratuomen alla maata peittämässä ja toivottavasti lisääntyvät siellä. Siemenistä kasvoi kymmenkunta uutta tainta. Nyt otin lisäksi juuripistokkaita, joista saa taas muutaman lisää.

Sorkkivat eläimet ovat taas käyneet tekemässä tuhoa. Loputkin keltareunaiset kuunliljat syötiin, liljoista haukattiin nuppuja, jasmikkeen ja pallohortensian versoja hotkittiin. Jasmikkeet ja pallohortensiat kukkivat uusilla versoilla eli eivät kuki tänä kesänä. Miten niistä riivatun elukoista pääsisi? En voi hunnuttaa verkoilla kaikkia kasveja, jotka sattuvat olemaan niiden makuun. En liioin aidata koko tonttia. Ehkä pitäisi kasvattaa pelkkiä piikkisiä ruusuja. Ja kurjenpolvia, ne eivät kauriille kelpaa.

Bergenia_cordifolia

Bergenia cordifolia – herttavuorenkilpi

Claytonia_sibirica

Alaskankleitonia

Geranium_x_cantabrigiense_'biokovo'

Peittokurjenpolvi ’Biokovo’

Astrantia_major_'ruby_wedding'

Isotähtiputki

Veronicastrum_virginicum

Virginiantädyke on jo nupulla

 

Vielä tulee päiviä

Juhannusruusu varistaa märkiä terälehtiään ja palelee. Mutta kesä palaa vielä, lehahtaa luoksemme kaikin aistein. Vielä tulee päiviä, kun puutarha venyttelee auringon lämmössä ja polun hiekka ja neulaset kalvavat paljaita jalkoja.

Männyn kirpeä neulastuoksu. Vaapsahainen kapuaa ylös kaarnapylvästä lähemmäksi auringosta valuvaa pihkaa. Metsäpuutarhan varjot, saniaisten ja sinilatvojen lepatus, huokaus.

Niinä päivinä aurinkotarhassa nukkapähkämön hopea häikäisee ja tädykkeet ja verbenat huojahtelevat, vaikka tuuli on hiljaa. Ruohon syli on lämmin ja karhea. Siipien sipaisun lintukylvyssä voi kuulla.

On päiviä, kun maa väreilee. Vai ilmako se vielä jysähtelee kuumuuttaan? Auringon viimeinen sykähdys liukenee aaltorenkaiden keskelle lammikkoon.

Vielä tulee iltoja, kun puutarha huutelee luokseen vielä hämärässäkin. Valkoisten kukkien fosforinhehku, laukat, illakot, akileijat. Ihon aurinko tuoksuu, illakon vanilja ja kaneli, keltaruusujen viaton kulta. Kaste tuoksuu, vihlaiseva aavistus merta.

Kesä palaa vielä, sen siipien huminan voi jo kuulla.

Kauriinmetsästys

Hosta

Ikävä sade, ikävä kylmyys. Ikäviä jälkiä vasta istutetussa kuunliljapenkissä.

– Samperin sorkkaeläimet, ajattelen ääneen. – Pitäisi laittaa ne lihoiksi. Voisin teurastaa ne #&@%§!:eet.

– Eiii, äiti, et saa. Ei kauriita saa tappaa.

– Jos rosvopaistia suuressa kuopassa, josta olen kaivanut japanintattaren juurakot pois? Kaksi vihollista yhdellä kuopalla…?

– Ei ei, et saa. Ethän teurasta niitä äiti?!

– Kulta, älä ole höhlä. Miten minä sen muka tekisin? Eihän minulla ole kivääriä tai aseenkantolupaa tai metsästyslupaa? En minä edes HALUA metsästyslupaa. En voisi tehdä sitä oikeesti, en mitenkään, minä sanon. Lapsi rauhoittuu.

Mutta murhanhimo ei heti hellitä. Riivatun elukat söivät kaikki keltareunaiset kuunliljat ja ruusuliisat ja verenpisarat ruukuista. Juurta myöten. Ne verenpisarat eivät siitä toivu. Ne eivät koskaan kuki. Ihana fuchsia pink marsmallow ei KOSKAAN kuki! minä ajattelen. Tarviiko muka lupaa omalla tontilla? Jos kuitenkin ansakuoppa ja sinne teräviä seipäitä pystyyn? minä ajattelen.

Kauristuho

Aguilegia_vulgaris_Tower Light Blue

Aguilegia vulgaris ’Tower Light Blue’

Iris_pseudocarus

Keltakurjenmiekka kukkii

Trollius-europaeus

Kullero

Rhododendron_catawbiense_-grandiflorum

Rhododendron catawbiense ’Grandiflorum’ kukkii vasta nyt

Rhododendron_catawbiense_-grandiflorum

Kitkin

Hapan_kolmiopenkki
Muutama sateinen alkukesän päivä, ja rikkaruohot lisääntyvät räjähdysmäisesti. Joka paikassa kortetta, nokkosta, vuohenputkea, leinikkejä ja nokkosia! Ja lisäksi japanintatarkin jaksaa vielä yrittää. Se on ollut pressun alla koko viime kesän, mutta se kauhujen kasvi on liian voimakas ja liian syväjuurinen. Pääsenkö siitä koskaan? Google-haulla ”how to kill japanese knotweed” saa yli 83.000 hakutulosta… Pahoin pelkään, että joudun kaivamaan noin kymmenen neliömetrin alan metrin syyvyydeltä saadakseni japanintattaren juurakot pois. Olisiko sittenkin helpompi kylvää kohtaan ruohoa, hoidella kauhujen kasvi ruohonleikkurilla eikä kuvitella istuttavansa siihen hienoon aurinkoiseen, syvämultaiseen kohtaan ruusuja ja pioneja?Japanese knotweed

Istutin Helsingin yliopiston

Ihana alppiruusu kukki kauneimman kukintansa särkyneen sydämen vieressä. Tänään istutin sen havuryhmään, lähelle kukkivaa ruusuorapihlajaa. Ne kukkivat aina yhtä aikaa. Alppiruusun ympärille alaskankleitoniaa, joka saa vähitellen levitä niin paljon kuin haluaa.

Rhododendron_Tigerstedtii_University_of_Helsinki Rhododendron_Tigerstedtii_University_of_Helsinki

Ajuga_reptans Allium_giganteum_Mount_Everest Allium_giganteum_purple_sensation Aquilegia_vulgaris Dodecatheon_meadia Hosta_fortunei_aureomarginata Tiarella_cordifolia